Avaruuteen!
Armadillo Aerospace on laukaissut onnistuneesti testiraketin 4.12.2011 Spaceport Americassa. Olemme taas askeleen lähempänä miehitettyjä avaruuslentoja sadan kilometrin korkeuteen!
... more
... more
Avaruuslentosopimus
Space Adventures ja Venäjän avaruusjärjestö ovat sopineet uusista lennoista ISS:lle, alkaen 2013!
... more
... more
Avaruusviikko 2010
Avaruusviikkoa vietetään ympäri Suomea, pääasiassa paikallisten tähtiharrastusyhdistyksien järjestämänä. Viikon päätapahtuma vuonna 2010 on Helsingissä, Pasilan kirjastolla 9.-10.2010
John F. Kennedy 1962
"We choose to go to the moon in this decade and do the other things, not because they are easy, but because they are hard, because that goal will serve to organize and measure the best of our energies and skills, because that challenge is one that we are willing to accept, one we are unwilling to postpone, and one which we intend to win, and the others, too." 12 Sep. 1962
Avaruuslento 100 km
Space Adventures Ltd. tarjoaa nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua kaupallisten avaruuslentojen ensimmäisiin lentoihin. Kysy lisää!
... more
... more
Suomalaisvoittaja
Suomalaisvoittajan kokemuksia Nortonin painottomuuslennosta!
... more
... more
SpaceAdventures.fi
Space Adventures aloittaa toiminnan Suomessa Press Release 12.11.2008
... more
... more
Ota yhteyttä
Soita puh. 0400 551 331
tai ota yhteyttä sähköpostitse:
vesa.tuomala@innofirma.net
... more
... more
Apollo-astronautti Harrison Schmitt Pasilan kirjastossa 18.4.2009
Saimme kuulla mielenkiintoisen matkatarinan maasta kuuhun ja takaisin viimeisenä siellä käyneeltä astronautilta, Harrison "Jack" Schmittiltä.
Apollo Astronaut Harrison Schmitt in Helsinki
Dr.,Astronaut Harrison Schmitt was in Helsinki 18th April 2009, we heard an interesting story of journey to moon and back from 1972. There was some hundred people in the library of Pasila, Helsinki.
click more information in English language, Helsinki City Library
Jack aloitti tilaisuutensa kysymällä yleisöltään, ”Käsi ylös, joka haluaisi käydä avaruudessa, Kuussa tai Marsissa?”. Lieneekö ollut asialle vihkiytynyt porukka kuuntelijoina, sillä lähes kaikki nostivat kätensä jokaisen kysymyksen kohdalla. Alustuksena katsoimme noin 10 minuutin videon lennon valmistelusta, koulutuksesta ja itse laukaisusta sekä maahanpaluusta.
Jack oli miehistön jäsenenä 9 ja ½ päivän Apollo 17 – lennolla kuuhun ja takaisin vuonna 1972. Hän oli Apollo-avaruuslentojen ainoa henkilö, joka ei ollut armeijan lentäjä, vaan hän oli opiskellut geologiksi ennen pääsyä Astronautti-ohjelmaan. Toki hän kouluttautui samalla aikaa myös lentäjäksi, sillä kaikkien astronauttien tuli tuolloin osata tehdä lentotehtäviä tarvittaessa. Mielenkiintoiseksi Apollo 17 – lennon tekee se, että sittemmin sen vuoden jälkeen kuussa ei ole käyty.
Itse lento kuuhun kesti 3 ja ½ päivää sekä takaisin kuusta maahan vain 3 päivää. Heillä oli ilmeisesti myötätuulta matkassa ;).
Lennon komentaja Eugene Andrew Cernan oli Jackin kanssa kaikkiaan 73 tuntia kuussa, keräten paljon näytteitä kuun pinnalta. He myös porasivat 3,2 metriä pitkiä koepaloja ja 75 senttimetriä halkaisijaltaan olevia laattoja kuun pinnasta. Kolmas henkilö Apollo 17 miehistöstä oli nimeltään Ronald Evans, joka puolestaan lensi Kuun kiertoradalla ”America” – nimisessä komentomoduulissa Jackin ja Eugenen ollessa sillä aikaa kuussa. Ronald teki kokeita ja geologisia havaintoja kuun kiertoradalla ollessaan. Käytännön kokeena Ronald testasi lohisalaattiin muodostuvaa vetykaasua, joka purkautuu luonnollisia teitä pitkin ihmiskehosta aiheuttaen muille kanssaolioilleen epämiellyttäviä hetkiä. Kuulemma lohipohjaiset ruoat ja salaatit ovat palautuneetkin takaisin maahan Apollo-lennoilta.
Kävely kuussa on hankalaa johtuen painepuvusta, joka astronauteilla tulee olla päällä. Työskentely on paineistetulla puvulla hankalaa, sillä jatkuvasti joutuu esimerkiksi puristaessaan kättä kivihakun ympärille käyttämään voimaa huomattavasti enemmän puvun paineen takia. Käsivarret kuulemma kipeytyivät nopeasti. Normaali kävely on myös hidasta, joten Eugene ja Jack keksivät uusia tapoja liikkua kuussa. Kuun painovoiman takia ihminen painaa kuusi kertaa vähemmän kuin maassa, joten he totesivat laskettelutyylin ja murtomaahiihdon kaltaisen kävelyn olevan tehokkain ja nopein liikuntamuoto kuussa. Vauhti voi nousta jopa 10 kilometriin tunnissa hyppivällä astronautilla!
Maapalloa Jack kuvasi kauniiksi avaruudesta katsottuna. Ottamassaan kuvassa maapallosta voi nähdä yläoikealla myös syklonin, joka liikkuu kohti Intiaa. Tällä lennolla heidän tästä ottamastaan kuvasta tuli erittäin kuuluisa, joka on nimeltään "Sininen marmorinkuula - The Blue Marble".
Jack osoittaa tässä kuvassa sormellaan laskeutumispaikkaansa kuussa
Vastaavasti kuukin on miellyttävän näköinen, varsinkin, kun kuva on otettu paluumatkalla kohti kotia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hän mainitsi kuuhun jääneet jalanjäljet – ne säilyvät miljoona vuotta kuussa, ennen kuin pienet avaruudesta sinkoutuvat osaset, partikkelit, saavat kuviot katoamaan kuun pinnalta. Kuumoduulin painon kantokyky oli rajallinen, joten Jack jätti jopa kivihakkunsa kuuhun, jotta pystyi ottamaan hieman enemmän näytteitä mukaansa.
Hän myös otti ensimmäisen historiallisen valokuvan ”maanpimennyksestä”, joka johtuu siitä syystä, että kuu on auringon ja maapallon välissä. Näin kuun varjo lankeaa maanpäälle ja aiheuttaa vastaavasti auringonpimennyksen maassa.
Ennen lähtöä kuumodulilla pois kuusta oli Gene Cernan kysynyt Jackilta, että "Olisiko Jack niin ystävällinen, että menisi ottamaan kuvan lähdöstä ulkopuolelle". Vaikka heillä olikin ollut hauska, lähes kolmen päivän työrupeama kuussa, päätti Jack kuitenkin palata takaisin maahan.
Jack mainitsi Apollo 17 -avaruusohjelmassa olleen ja työskennelleen kaikkiaan 450.000 ihmistä, joten hän ja hänen kaksi kumppaniaan olivat hyvin pieni ja kapea keihäänkärki kuussa käymisessä. Työntekijöiden keski-ikä oli ainoastaan 26 vuotta, joten ilmeistä oli, että innovatiivisuus ja kekseliäisyys olivat tärkeimmät tekijät kuulennon onnistumiselle.
Lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus kysyä Jackiltä avaruuslennosta. Kysymyksiä satelikin aivan laidasta laitaan, mutta mieleeni jäivät ainakin silmänpohjaan lentävä kosminen säteily, joka aiheuttaa ”valoilotulitusta” verkkokalvoilla. Itse kysyin kaksi kysymystä; milloin hänen mielestä seuraavan kerran käydään kuussa ja kenen toimesta. Vastauksena sain 10 vuotta, mikäli sen tekee joku Venäjän, USA:n tai Kiinan hallituksista – 15 vuotta, mikäli lennon toteuttaa jokin yksityinen avaruuslentoja tarjoava yritys, kuten Space Adventures Ltd.
Vielä Jack innosti nuorisoa lukemaan luonnontieteitä, matematiikkaa ja fysiikkaa, sillä muutaman kymmenen vuoden jälkeen lennot kuuhun ja mahdollisesti Marsiinkin ovat arkipäivää nykyajan lapsille. Me emme sitä kaiketi vielä pääse kokemaan?
Olihan se kunnia päästä puristamaan ja ravistamaan vielä kunnolla kättäkin astronautti Harrison ”Jack” Schmittin kanssa. Hän vasemmalla, minä oikealla virnuilemassa. Olis pitänyt varmaa paita silittää...
Linkkejä eri Apollo 17 -websivuille:
Harrison Jack Schmitt -wikipediassa
Jack Schmitt having a few problem - video
Apollo 17 Lunar Mission -webbisivu
Lunar Rover, engl. Lunar Roving Vehicle (LRV) eli kuuauto, Wikipedia
Apollo-astronauttien henkeäsalpaavat panoraamat Kuusta, Tekniikka & Talous
Kuussa etenee parhaiten hiihtotyylillä, Tähdet ja Avaruus 19.4.2009
Kuulentäjä nukkui makeasti riippumatossa, Aamulehti 19.4.2009
Energiantarve voi käynnistää uuden kilpajuoksun Kuuhun, Turun Sanomat 18.4.2009
SciFest keräsi liki 6000 kävijää, Yle Uutiset 18.4.2009
Astronautti: Ihminen muuttaa pysyvästi Kuuhun, Iltasanomat.fi 17.4.2009
Apollo-astronautti vieraili Pasilassa, video Helsingin kaupuginkirjaston sivulla 6.5.2009
Saimme kuulla mielenkiintoisen matkatarinan maasta kuuhun ja takaisin viimeisenä siellä käyneeltä astronautilta, Harrison "Jack" Schmittiltä.
Apollo Astronaut Harrison Schmitt in Helsinki
Dr.,Astronaut Harrison Schmitt was in Helsinki 18th April 2009, we heard an interesting story of journey to moon and back from 1972. There was some hundred people in the library of Pasila, Helsinki.
click more information in English language, Helsinki City Library
Jack aloitti tilaisuutensa kysymällä yleisöltään, ”Käsi ylös, joka haluaisi käydä avaruudessa, Kuussa tai Marsissa?”. Lieneekö ollut asialle vihkiytynyt porukka kuuntelijoina, sillä lähes kaikki nostivat kätensä jokaisen kysymyksen kohdalla. Alustuksena katsoimme noin 10 minuutin videon lennon valmistelusta, koulutuksesta ja itse laukaisusta sekä maahanpaluusta.
Jack oli miehistön jäsenenä 9 ja ½ päivän Apollo 17 – lennolla kuuhun ja takaisin vuonna 1972. Hän oli Apollo-avaruuslentojen ainoa henkilö, joka ei ollut armeijan lentäjä, vaan hän oli opiskellut geologiksi ennen pääsyä Astronautti-ohjelmaan. Toki hän kouluttautui samalla aikaa myös lentäjäksi, sillä kaikkien astronauttien tuli tuolloin osata tehdä lentotehtäviä tarvittaessa. Mielenkiintoiseksi Apollo 17 – lennon tekee se, että sittemmin sen vuoden jälkeen kuussa ei ole käyty.
Itse lento kuuhun kesti 3 ja ½ päivää sekä takaisin kuusta maahan vain 3 päivää. Heillä oli ilmeisesti myötätuulta matkassa ;).
Lennon komentaja Eugene Andrew Cernan oli Jackin kanssa kaikkiaan 73 tuntia kuussa, keräten paljon näytteitä kuun pinnalta. He myös porasivat 3,2 metriä pitkiä koepaloja ja 75 senttimetriä halkaisijaltaan olevia laattoja kuun pinnasta. Kolmas henkilö Apollo 17 miehistöstä oli nimeltään Ronald Evans, joka puolestaan lensi Kuun kiertoradalla ”America” – nimisessä komentomoduulissa Jackin ja Eugenen ollessa sillä aikaa kuussa. Ronald teki kokeita ja geologisia havaintoja kuun kiertoradalla ollessaan. Käytännön kokeena Ronald testasi lohisalaattiin muodostuvaa vetykaasua, joka purkautuu luonnollisia teitä pitkin ihmiskehosta aiheuttaen muille kanssaolioilleen epämiellyttäviä hetkiä. Kuulemma lohipohjaiset ruoat ja salaatit ovat palautuneetkin takaisin maahan Apollo-lennoilta.
Kävely kuussa on hankalaa johtuen painepuvusta, joka astronauteilla tulee olla päällä. Työskentely on paineistetulla puvulla hankalaa, sillä jatkuvasti joutuu esimerkiksi puristaessaan kättä kivihakun ympärille käyttämään voimaa huomattavasti enemmän puvun paineen takia. Käsivarret kuulemma kipeytyivät nopeasti. Normaali kävely on myös hidasta, joten Eugene ja Jack keksivät uusia tapoja liikkua kuussa. Kuun painovoiman takia ihminen painaa kuusi kertaa vähemmän kuin maassa, joten he totesivat laskettelutyylin ja murtomaahiihdon kaltaisen kävelyn olevan tehokkain ja nopein liikuntamuoto kuussa. Vauhti voi nousta jopa 10 kilometriin tunnissa hyppivällä astronautilla!
Maapalloa Jack kuvasi kauniiksi avaruudesta katsottuna. Ottamassaan kuvassa maapallosta voi nähdä yläoikealla myös syklonin, joka liikkuu kohti Intiaa. Tällä lennolla heidän tästä ottamastaan kuvasta tuli erittäin kuuluisa, joka on nimeltään "Sininen marmorinkuula - The Blue Marble".
Jack osoittaa tässä kuvassa sormellaan laskeutumispaikkaansa kuussa
Vastaavasti kuukin on miellyttävän näköinen, varsinkin, kun kuva on otettu paluumatkalla kohti kotia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hän mainitsi kuuhun jääneet jalanjäljet – ne säilyvät miljoona vuotta kuussa, ennen kuin pienet avaruudesta sinkoutuvat osaset, partikkelit, saavat kuviot katoamaan kuun pinnalta. Kuumoduulin painon kantokyky oli rajallinen, joten Jack jätti jopa kivihakkunsa kuuhun, jotta pystyi ottamaan hieman enemmän näytteitä mukaansa.
Hän myös otti ensimmäisen historiallisen valokuvan ”maanpimennyksestä”, joka johtuu siitä syystä, että kuu on auringon ja maapallon välissä. Näin kuun varjo lankeaa maanpäälle ja aiheuttaa vastaavasti auringonpimennyksen maassa.
Ennen lähtöä kuumodulilla pois kuusta oli Gene Cernan kysynyt Jackilta, että "Olisiko Jack niin ystävällinen, että menisi ottamaan kuvan lähdöstä ulkopuolelle". Vaikka heillä olikin ollut hauska, lähes kolmen päivän työrupeama kuussa, päätti Jack kuitenkin palata takaisin maahan.
Jack mainitsi Apollo 17 -avaruusohjelmassa olleen ja työskennelleen kaikkiaan 450.000 ihmistä, joten hän ja hänen kaksi kumppaniaan olivat hyvin pieni ja kapea keihäänkärki kuussa käymisessä. Työntekijöiden keski-ikä oli ainoastaan 26 vuotta, joten ilmeistä oli, että innovatiivisuus ja kekseliäisyys olivat tärkeimmät tekijät kuulennon onnistumiselle.
Lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus kysyä Jackiltä avaruuslennosta. Kysymyksiä satelikin aivan laidasta laitaan, mutta mieleeni jäivät ainakin silmänpohjaan lentävä kosminen säteily, joka aiheuttaa ”valoilotulitusta” verkkokalvoilla. Itse kysyin kaksi kysymystä; milloin hänen mielestä seuraavan kerran käydään kuussa ja kenen toimesta. Vastauksena sain 10 vuotta, mikäli sen tekee joku Venäjän, USA:n tai Kiinan hallituksista – 15 vuotta, mikäli lennon toteuttaa jokin yksityinen avaruuslentoja tarjoava yritys, kuten Space Adventures Ltd.
Vielä Jack innosti nuorisoa lukemaan luonnontieteitä, matematiikkaa ja fysiikkaa, sillä muutaman kymmenen vuoden jälkeen lennot kuuhun ja mahdollisesti Marsiinkin ovat arkipäivää nykyajan lapsille. Me emme sitä kaiketi vielä pääse kokemaan?
Olihan se kunnia päästä puristamaan ja ravistamaan vielä kunnolla kättäkin astronautti Harrison ”Jack” Schmittin kanssa. Hän vasemmalla, minä oikealla virnuilemassa. Olis pitänyt varmaa paita silittää...
Linkkejä eri Apollo 17 -websivuille:
Harrison Jack Schmitt -wikipediassa
Jack Schmitt having a few problem - video
Apollo 17 Lunar Mission -webbisivu
Lunar Rover, engl. Lunar Roving Vehicle (LRV) eli kuuauto, Wikipedia
Apollo-astronauttien henkeäsalpaavat panoraamat Kuusta, Tekniikka & Talous
Kuussa etenee parhaiten hiihtotyylillä, Tähdet ja Avaruus 19.4.2009
Kuulentäjä nukkui makeasti riippumatossa, Aamulehti 19.4.2009
Energiantarve voi käynnistää uuden kilpajuoksun Kuuhun, Turun Sanomat 18.4.2009
SciFest keräsi liki 6000 kävijää, Yle Uutiset 18.4.2009
Astronautti: Ihminen muuttaa pysyvästi Kuuhun, Iltasanomat.fi 17.4.2009
Apollo-astronautti vieraili Pasilassa, video Helsingin kaupuginkirjaston sivulla 6.5.2009